Toukokuu 2011

TULEEKO MUSTIKKAA?

Kimalaiset ovat tärkeitä, niillä on suuri merkitys pölyttäjinä. Siitepölyn täytyy siirtyä kasvista toiseen jotta marjoja tulisi.

Suomessa on 38 kimalaislajia. Maailmanlaajuisesti se on erinomainen määrä, yli 10% maailman lajistosta.

Kimalaiset ovat pulleita, tuuheaturkkisia mesipistiäisiä. Ampiaiset ovat hoikkia ja karvattomia, niitä tarvitaan hunajan vuoksi. Mehiläiset puolestaan ovat kimalaisia pienempiä. Tavallisin kimalainen on oheisen kuvan mantukimalainen.

Kimalaiset ovat lentämisen ihme. Niillä on vahvat lentolihakset ja vuosimiljoonien aikana hioutunut lentotekniikka. Lentävä kimalainen lyö siipiään noin 200 kertaa minuutissa, matkavauhti on 3-5 metriä sekunnissa.

Kuluneena talvena kimalaiset talvehtivat hyvin. Jos halla ei vie mustikankukkia, on toiveissa hyvä mustikkasato, koska runsas kimalaiskanta takaa pölytyksen.

Mantukimalainen, Bombus lucorum

Tekniikka: Canon EOS V, 4/180mm macro, olkatuki, Fuji RXP
Kuusamo, heinäkuu 2009

Tammikuu 2012

Nälkä tuo pihapiiriin

Ensilumen tullessa talveksi jääneiden lintujen ruoka peittyy lumen alle. Metsän tiaiset ovat jo syksyllä varastoineet kaiken ylimääräisen ruuan puiden kätköihin. Tuttu talitiainen, joka kesällä pesii myös metsissä, ei sen sijaan kokoa varastoja. Se on yleinen vieras lintulaudalla, koska sen talvinen elanto perustuu ihmisen tarjoamaan ruokaan. Mustan ja harmaan kirjava metsän lintu, hömötiainen, vierailee myös mielellään pihapiirin ruokinnalla pitäen pienempänä hyvin puolensa talitiaisia vastaan.

Lintulauta on pyykkinarun vieressä ja "ruuhkassa" odotellaan oman nokan vuoroa.

Canon EOSV, 2.8/70-200mm, piilokoju, Fuji RHP II 400 ASA
Kuusamo, marraskuu 2002